Viikonloppu Kalajoen Hiekkasärkillä

Aloin miettimään kohdetta yhteiselle kokoontumiselle lasten kanssa, entisen kotiseutuni läheltä, jossa lapseni asustaa, lapsetkin vanhenee ja kaippa siinä sivussa sitten itsekin:) Kaikki on jo aikuisia, mutta ikinä ei olla niin vanhoja, etteikö tekisi mieli viettää yhteistä aikaa ja tuli ajatus, että nyt mennään jonnekkin viikonlopuksi ja vietetään sitä yhteistä aikaa.
Kohteeksi oli helppo valita Kalajoen Hiekkasärkät, vaikka aiemmin en ole sitä osannut niin matkailumielessä ajatella, se kun on ollut aina noin puolen tunnin päässä ja siellä on kuljettu alle kouluikäisestä asti, ensimmäsiä kertoja oman mummon ja vaarin kanssa, omien vanhempien kanssa, sittemmin kaveriporukalla ja sitä rataa. Nyt aloin sitten katselemaan majoitusta sinne ja sehän hoituu nykyään kätevästi netin kautta koko homma. Tällä kertaa päätettiin valita lomahuoneisto mökin sijaan ja lähelle rantaa, tässä kun on kohta vuoden päivät katsellut peltomaisemaa, niin merellekkin mielellään katselee. Matkaa olikin nyt sitten noin kolme tuntia, sen puolentunnin sijaan, joten ajoissa matkaan ja Hiekkasärkiltä kun löytyy kauppakin, niin ehtipä siinä käydä hakeen vähän evästä kaappiin, ennen huoneiston avaimia.
Avaimet haettiin varaamon toimistolta ja kun huoneiston oven avasi, niin tiesi valinneensa ihan oikean majoituksen, silmien edessä avautui heti hiekkarantaa ja meri, sitähän saattaisi tuijottaa vaikka koko viikonlopun, on siinä jotain niin rauhoittavaa ja terapeuttista. Huoneistosta löytyy kaikki tarpeellinen, kuten vastaavan kokoisesta kerrostalo-asunnosta, joten ruokaa voi halutessaan laittaa sielläkin, vaikka alueelta löytyy monenlaiset ravintolapalvelut ja varmasti jokaiselle jokin vaihtoehto. Ruuan päälle alkoi ulkoilu houkuttamaan ja kun nuorisokaan ei heti ehtinyt paikalle, niin päätettiin puolison kanssa lähteä vähän pitkospuihin tutustumaan, joskin merelle meni nyt pitkä hiekkasäikkä, veden ollessa matalalla.
Niin pitkälle kuin lenkkareilla pääsee, oli jännä kävellä rannasta katsottuna pitkälle merelle hiekkasäikkää pitkin, jossa kulkijoita riitti niin jalan, kuin pyöräillenkin.
Reitti kuljettuna kartalla näyttää hauskalta, noo lenkkareilla menin, en minä nyt sentään noin ihmeidentekijä ole. Ulkoilulle on siis hyvät puitteet alueella, voi valita miten ja missä menee, on patikointireittejä, pitkospuita ja ihan vaan vaikka sitä hiekkarantaa kuljettavaksi.
Auringonlaskun kun saa katsella lasitetulta parvekkeelta, niin tuntee olevansa lomalla, kivasti se lämmitti vielä näin syyskuussakin, jopa niin kivasti, että päädyimme hakemaan alueelta pizzat ja nautimme ne sitten ilta-auringossa parvekkeella, ruokapaikkojakin olisi kyllä ollut, mutta tämä oli nyt sitä meidän yhteistä aikaa, joten se tuntui oikealta tähän hetkeen.
Lauantaina paistoi sitten aurinko puhtaalta taivaalta ja sehän sai meidätkin pitkospuille ulkoilemaan ja niitähän mentiin aina Vihaspauhaan asti, jossa on kota, nuotiopaikat ja lintutornikin, niin vain meni noin kuuden kilometrin matka ja kun makkaraakaan ei ollut mukana, niin eihän se sitten ihan harakoille mennyt lenkki:) Joskus asioista pitää olla vähän kauempana, että ne näkee eri valossa, mutta voin suositella kyllä lähialueellakin asuville, ihan kiva irtiotto arjesta, kun vietät sen Hiekkasärkillä, vaikka minulle tärkeintä oli saada porukka koolle ja viettää yhteistä aikaa, niin tuleehan siitä vielä mukavampaa, kun ympärillä on puitteet kohdallaan. -Markku-

Kommentit

  1. Kiitos tästä informatiivisesta kuvakertomuksesta. Lomahuoneisto on meidänkin mieleen lomaillessa, kun voi sitten valita oman kokkaamisen ja ulkona syömisen väliltä. Nuo Kalajoen hiekkasärkät tuntee nimeltä Suomessa varmasti jokainen, mutta jotenkin on aina vain jäänyt ajatukseksi toteutuksen sijaan. Tuo pitkälle mereen kahlailu on tuttua Oulun Nallikarista ja Tanskan rannikolta. :)
    Ehkä ensi vuonna sitten Kalajoelle, tämän kesän suunta taitanee olla Sipoo, eli edelleen vain ajatus...
    https://www.huvilarannalla.fi/suomi/sipoo/

    VastaaPoista

Lähetä kommentti