Markun elämää

On taas aika toivottaa hyvää joulua, vuosi vuodelta se on aina nopeammin vastassa ja yllättää, kuin ensimmäiset liukkaat syksyllä. Pitäisi vielä sitä ja tätä, noo ei oikeasti tarvitse, sen verran on jo kokemusta näistä jouluista, että vähemmälläkin tohotuksella pärjää. Välillä miettii, että onko koko hyvän joulun toivotus pelkkä kliseinen sanonta? Maailmalta kuuluu, kuten kotimaastakin vain huonoja uutisia, tuntuu että ihmiskunta ei ole oppinut mitään, se käy mieluummin sotaa, kuin haluaa oikeasti rauhaa, kuten kaikki toivottavat. Pitää muistaa, että kaikkien näiden ikävien asioiden takana on ihmiset, niin miksi ei oikeasti voitaisi haluta sitä rauhaa? Kotimaassa ei sentään sodita, muuta kuin sanallisesti ja lakkoillen, voisi ajatella, että meillä on kuitenkin asiat aika hyvin, jos on varaa tuollaiseen? Koska haluan oikeasti toivottaa kaikille Hyvää Joulua, niin jättäkäämme nämä suuremmat suhdanteet joidenkin muiden päätettäväksi ja heillekkin mielellään sitten joulun jälkeen. Itse j...

En pidä itseäni hätäisenä luonteena, mutta nyt ollaan jo hyvissä ajoin liikkeellä kehonhuollon kanssa, kun sehän on joulu vasta tulollaan. Lehdet ja netti pursuaa mitä herkullisempia jouluherkkuja, nyt on niiden aika, saahan sitä sitten kohta mainostaa kaikenmaailman laihdutuskuureja ja dieettejä. Noo tämä on markkinataloutta ja se kauppiaille suotakoon, jokainenhan sen valinnan tekee lopulta itse, mitä suuhunsa laittaa. Jotain pitäisi taas kehittää itsensä kanssa ja jostain pitäisi hakea hyvää oloa, mikä tarkoittaa hieman keveämpää elopainoa ja parempaa kuntoa. Itse en pidä ylipainoa niinkään mörkönä, kun sitä, että ei olisi kuntoa liikkua. Kolmenkymmenen vuoden kipuhistorialla, minulle tärkein on liikkuminen, se että voin kohtuudella mennä ja nauttia liikkumisesta. Tottakait jokainen, tai ainakin minä haluaisin myös näyttää hoikemmalta, ei se ole ykkös prioriteetti, mutta valehtelua olisi väittää, että haluan vain hyvää oloa. Olisihan se kiva päästä vaatekauppassa niistä x:stä eroon...