Hyvää oloa hakemassa

En pidä itseäni hätäisenä luonteena, mutta nyt ollaan jo hyvissä ajoin liikkeellä kehonhuollon kanssa, kun sehän on joulu vasta tulollaan. Lehdet ja netti pursuaa mitä herkullisempia jouluherkkuja, nyt on niiden aika, saahan sitä sitten kohta mainostaa kaikenmaailman laihdutuskuureja ja dieettejä. Noo tämä on markkinataloutta ja se kauppiaille suotakoon, jokainenhan sen valinnan tekee lopulta itse, mitä suuhunsa laittaa.

Jotain pitäisi taas kehittää itsensä kanssa ja jostain pitäisi hakea hyvää oloa, mikä tarkoittaa hieman keveämpää elopainoa ja parempaa kuntoa. Itse en pidä ylipainoa niinkään mörkönä, kun sitä, että ei olisi kuntoa liikkua. Kolmenkymmenen vuoden kipuhistorialla, minulle tärkein on liikkuminen, se että voin kohtuudella mennä ja nauttia liikkumisesta. Tottakait jokainen, tai ainakin minä haluaisin myös näyttää hoikemmalta, ei se ole ykkös prioriteetti, mutta valehtelua olisi väittää, että haluan vain hyvää oloa. Olisihan se kiva päästä vaatekauppassa niistä x:stä eroon :)

Täydenkuun aikaan sitä on aina aikaa pohtia asioita, se kun ei uni silloin tule silmään, niin siitähän se ajatus sitten lähti. Oli tässä vähän aikaa sitten tilaisuus osallistua ilmaiseen kehonkoostumusmittaukseen, mutta päätin silloin olla menemättä. Jotenkin se tuntui, että minun kehonkoostumus mitataan eteisen peilillä, se kertoo jo paljon katsojalleen. Päätin nyt kuitenkin sitten varata ajan Mehiläiseen ja tuumasinkin sinne mennessä, että tulin nyt hakeen vähän kuin vikalistan, siis sellaisen, mikä autoon haetaan katsastuskonttorilta. Yllätys oli positiivinen, siellähän jotkut asiat pamahtivat jopa vihreällä osa-alueelle tietokoneen näytöllä. Jossain siellä sen kaiken turhan alla on ihan hyvä kroppa, kuulostaa hirmu helpolta, siis siitä vain se turha sulattelemaan pois ja sehän on sitten siinä. Tosin sitä sulatusta on nyt yritetty keinolla jos toisella, on dieettiä, nettivalmennusta, ties mitä.

Se sulaminen ei tapahdu työpaikan kahvipöydässä, kahvin ja pullan äärellä, vaikka ilmassa olisi kuinka toksista maskuliinisuutta, miltei jopa uhoa, haasteista puhumattakaan, se on vaan lähdettävä liikkeelle. Itselle varmaan mieluisinta, kun pääsee luontoon tai muuten vaan jollekkin hienolle paikalle ja olenkin yrittänyt hakeutua eri paikkoihin lenkkeilemään. Me ihmiset kun ei olla ihan hamstereita sen suhteen, että loputtomasti jaksettaisiin juoksupyörässä juosta, eikä meitä pidetä häkissä, joten se kävelypaikka on vapaasti valittavissa. Miksipä siitä ei tekisi mukavaa, kun sitä kuitenkin aikoo tehdä.

Sen verran mukavuudenhaluinen sukupolvi me ollaan, että välillä katsomme, kuin kissa pihalle ja nyrpistämme nenäämme, en halua mennä ulos. Niiden päivien varalle tuli nyt sitten hommattua soutulaite, jos ei pihalle halua mennä, tai taivaalta ei ole lumitöitä maahan asti saapunut, niin sitten voi soutaa. Näitä kuntoilulaitteita löytyy mm. Tori.fi:stä, joulun jälkeenhän ne on varsin kysyttyä tavaraa.

Ja mikäs muu pakkaslenkin päälle maistuu paremmalta, kuin sauna. Itselläni on vielä tällainen infrapunamalli, kun en normaalissa pysty käymään, mutta tämänhän pitäisi tehdä ihmeitä. Noo hiki siellä irtoaa ja lopuksi tulee lämmin, muusta en osaa sanoa, mutta jos jotain sulattaa, niin otetaan vastaan. Ai niin, meinasi tärkein juttu unohtua, olen aloittanut myös pätkäpaaston, kiitos vain vinkistä. Elikkä illalla noin kuuden jälkeen keittiössä avautuu vain vesihana ja kuiva-ainekaappi, vihreää teetä ilman makeutusaineita. Tiedän, ei se herkulta maistu, mutta ihminen tottuu kahdessa viikossa uusiin makuihin ja sama se miltä se maistuu, kun paino on lähtenyt tippumaan:) Viikonloppuna voi vähän myöhemminkin syödä, ohjesääntönä itselle, että 12h paasto, ennen seuraava syömistä. Hyvää oloa siis haetaan monella rintamalla, lepoa unohtamatta, silloin se toimii, kun se on kivaa, sopivaa, eikä liian totista tai työlästä. -Markku-