Markun elämää

Nyt alkoi matka jonnekkin tuntemattomaan tulevaan, tässä kohtaa ei osaa vielä sanoa, mitä mutkan takana odottaa? Pitää heti alkuun todeta, että nyt on otettu ensimmäiset askeleet asian suhteen, mitään varmaa ei tässä kohtaa vielä voi olla. Mutta sen ensimmäisen askeleen sain nyt tehtyä, pyytämällä apua painonhallintaan. Olen sitä tehnyt toki jo monta vuotta, mutta nyt sitten pääsin työterveyslääkärille, jonka kanssa meillä on yhteinen näkemys ja käsitys, miten asiaa kannattaisi kokonaisuuden kannalta hoitaa. On tietenkin jollain tapaa surullistakin, että tähän on tultu, mutta kuten olen aiemminkin maininnut, niin meillä kaikilla on oma tarinamme takana, eikä se elämän polku ihan helppo ole ollut. Liikaa ei kannata taaksepäin katsoa, koska vain tulevaan ja tähän hetkeen voi vaikuttaa. Ensimmäinen askel on siis otettu ja tarkoittaa nyt sitten sitä, että pystyy osoittamaan omaa elämänhallintaa, pudottamalla 5% lähtöpainosta. Kuulostaa helpolta, mutta kun on kaikenlaista kokeillut, niin e...

Lauantai aamu, vapaapäivä, yön aikana on tapahtunut jotain, pihalle on satanut ensilumi, mieli vetää pihalle, kuin aikoinaan lapsena, millehän alkaisi? Pyöräkin tuli haettua maanantaina huollosta, laitoin sen talliin odottamaan kevättä, enhän minä ole talvipyöräilyä harrastanut ainakaan 30-vuoteen. Vaan pitäiskö kuitenkin kokeilla, miten Helkama liikkuu lumessa? Kyllä, jos pyöräksi on tullut valittua sähköfatbike, niin taitaa pyörätiellä jäädä ominaisuudet kokematta ja kun arvon päässäni lähdenkö järvelle ottamaan kuvia, niin päädyn sitten yhdistämään molemmat harrastukset, siispä suuntaan Kyrkösjärvelle. Jalkakin vaivaa, ei sillä oikein kävelläkkään hääviin voi, joten pyörä alkaa tuntumaan hyvältäkin vaihtoehdolta. Sähköpyörä on antanut minulle kuitenkin mahdollisuuden liikkua pyörällä, taustalla on yli kolmekymmentä vuotta kestänyt kipusairaus ja monenlaista vaivaa, mutta ne on oma lukunsa. Järven penkalla mukavasti lunta ja tuntuu kuin juuri huolletusta pyörästä ei kuuluisi mitään...