Sähköpyörä on minulle mahdollisuus

Lauantai aamu, vapaapäivä, yön aikana on tapahtunut jotain, pihalle on satanut ensilumi, mieli vetää pihalle, kuin aikoinaan lapsena, millehän alkaisi? Pyöräkin tuli haettua maanantaina huollosta, laitoin sen talliin odottamaan kevättä, enhän minä ole talvipyöräilyä harrastanut ainakaan 30-vuoteen. Vaan pitäiskö kuitenkin kokeilla, miten Helkama liikkuu lumessa? Kyllä, jos pyöräksi on tullut valittua sähköfatbike, niin taitaa pyörätiellä jäädä ominaisuudet kokematta ja kun arvon päässäni lähdenkö järvelle ottamaan kuvia, niin päädyn sitten yhdistämään molemmat harrastukset, siispä suuntaan Kyrkösjärvelle. Jalkakin vaivaa, ei sillä oikein kävelläkkään hääviin voi, joten pyörä alkaa tuntumaan hyvältäkin vaihtoehdolta. Sähköpyörä on antanut minulle kuitenkin mahdollisuuden liikkua pyörällä, taustalla on yli kolmekymmentä vuotta kestänyt kipusairaus ja monenlaista vaivaa, mutta ne on oma lukunsa.

Järven penkalla mukavasti lunta ja tuntuu kuin juuri huolletusta pyörästä ei kuuluisi mitään pehmeällä lumella, jostain vain linnunviserrystä, hyvin harmooninen hetki. Paljon on sähköpyörästä saanut kuulla, en muista ainakaan yhtään autokauppaa tehneeni, josta olisin yhtä paljon kuullut ja niitä on paljon. Noo ei se aina niin totista, sellaista pientä huulenheittoa niiltä, jotka ajavat kippurasarvisilla, joissa on peukalonpaksuiset renkaat:) Voisin minäkin sellaisella ajaa ja toivottavasti vielä jokupäivä ajankin, valitettavasti tämän hetken kunto tarvitsee tuon sähköavusteisen, niin pysyy sykekkin kurissa. No pyörän valinta osoittautuu jälleen kerran oikeaksi, aikoinaan sitä pohdin ja päädyin koeajotilaisuuden jälkeen Helkama FE584:n Pyörässä riittää akku ja teho tällaista vähän isompaakin äijää liikuttamaan, vääntöähän on lähes 80-luvun kakssatasen Mersun verran:)

Matka jatkuu metsäpolulle, sanotaan helppokulkuiselle, ei siis ihan oikelle rypemispolulle, mutta tällainen viittäkymppiä lähestyvä, vähemmän aktiivi saa siitä jotain elämystä itselleen. Välillä mennään pitkospuita, välillä sorapohjaa, jossa toki nyt lumi päällä, mutta onhan tämä nyt jotain erilaista, kuin että kiertäisin Jopolla korttelia. Välillä mietin edelleen, mikä tässä voi joitakin ärsyttää, kun vaihtoehtona on, että ajat sähköavusteisella, tai et aja ollenkaan? Kyllä tässä paita kastuu ainakin minulla ja näköjään housutkin, keli on mennyt plussalle ja edessä ei lokasuojaa ole, samalla mietin miltä mahtaa takin selusta näyttää?

Laavulta leijailee savuntuoksu ja pakkohan minun on sinne poiketa, vaikka makkaraa ei olekkaan mukana. Vaihdan muutaman sanan paikalla olevan retkeilijän kanssa, joka on omat makkaransa jo paistanut, kehtaisiko kysyä olisiko myydä Mobilepaylla edes yhtä makkaraa? No unohdetaan se, kuntoilemassahan tässä kuitenkin ollaan. Hetken fiilistelen nuotiopaikalla ja katselen järvelle, jonne on alkanut aurinko paistamaan, mietin että koittipa se kevät äkkiä, ei tarvinnut pyörän kauaa odottaa kevättä. Tarkoitus oli käydä vain kokeilemassa, miten jalka kestää pyöräillä, mutta tässä kohtaa ei malta lopettaa ja päätän kiertää koko järven. Fiilis taas vie, kun fyysiset ominaisuudet loppuvat ja ainahan voin laittaa sähköä avuksi enemmän, jos meno uhkaa loppua.

Matka alkaa olemaan jo ehtoopuolella, mutta pysähdyn vielä kuvia ottamaan sillalle. Vähän alkaa olemaan jo puhti poissa, mutta fiilis on hyvä, ei niitä elämyksiä enään liikaa tässä iässä koe. Tätä pitää ehdottomasti harrastaa lisää, pyörässä kapasiteetti riittää paljon huonommillekkin poluille, kunhan kuski saa sen iskostettua päähänsä, että anna mennä, seikkaile ja nauti, et sinä niin vanha vielä ole:) Kuntokin paranee harrastaessa ihan takuulla, siitä sähköstä huolimatta, ei se polkematta liiku metriäkään:) No se takin selkäkin näyttää siltä, että vaatteet saa riisua suoraan pesukoneen eteen, tässä varmaan pätee sanonta, aina sitä paljon kanssa pärjää, ei siis kannata ainakaan palella ja sillä pilata retkeä.

Kotona nappaan vielä infrapunasaunan päälle, kun en oikeassa saunassa voi käydä kipujen vuoksi. Mutta kyllä se sauna kruunaa tuollaisen reissun, ai että kun lämmittää, täällähän ne jalkakivutkin häviää, ainakin hetkeksi. Kyllä se liikunnan suhteen on niin, että pitää tehdä sitä mistä tykkää ja mihin pystyy. Vastaan tuli vain yksi pyörä ja väitän, että minun naama oli enenmmän hymyssä, kuin vastaantulijan, jääköön hänen pyörä mainitsematta:) No kaikki tavallaan, nautitaan ja moikataan, kun vastaan tullaan. -Markku-