Hyvää Joulua!

Kun vanhoilta kotinurkilta löytyy sitä aitoa joulutunnelmaa, niin sitähän tekee mieli lähteä katsomaan. Monessa paikassa on innostuttu tänä jouluna koristeleen paikkoja vähän enemmänkin, niin myös Pyhäjoella. Itseäni kiinnosti eniten lapsuuden maisemista löytyvät vanhat kalastajien ladot, joihin on moneenkin yksinkertaisuudessaan laitettu lyhty nurkalle, eikä se kyllä muuta välttämättä tarvitsekkaan, siellä tulee kiva tunnelma ja kun Kaukonrannasta löytyy vielä tuollainen oikein postikorttikuvan kaltainen mökki, jossa muuten joululaulut soi koko ajan, niin siinä sitä tavoittaa, sitä joulutunnelmaa, ei voi kun kiittää tekijöitä, kiitos teille.

Joulu tulee tunteesta, tunnelmasta ja muistoista, itselle se on ainakin niin, että kun käy hautausmaalle sytyttämässä kynttilät täältä jo pois nukkuneiden läheisten haudalle, niin se aika pysähtyy, eikä ole kiire minnekkään, muistoja tulvii mieleen niistä lapsuuden jouluista, tänä vuonna erityisen paljon, Kaukonranta herätti niin monet muistot mieleen, siellä kun on liikuttu ihan pikkupojasta asti, jäällä on pelattu jääkiekkoa, on hiihdetty, ajeltu moottorikelkalla, jäärata-autoilla, joella on harrastettu monenlaista ja nyt ne muistot tulvi mieleen. Ehkä sitä on tullut jo johonkin ikään, kun on kiva muistella, mutta miksipäs ei muistelisi hyviä muistoja. Joulu on hyvä aika aina rauhoittua hetkeksi ja pysähtyä kaiken kiireen keskellä, sen tunnelman haluaa luoda, mutta se ei tule itsekseen, jostain se kuitenkin aina löytyy, välillä sitä toivoisi olevansa vielä se lapsi, joka niin odotti joulua, aamulla oli kiire kertomaan naapuriin kavereille, mitä oli lahjaksi saatu, siitä siirryttiin lähes suoraan uudenvuoden odotukseen ja rakettien paukuttelun jälkeen oli seuraavana aamuna taasen kiire keräämään rakettitikkuja, joita kaukonrannastakin aina etsittiin ja löydettiinkin. No hetki vierähti myös läheisiä muistellen, on jo niin monta läheistä siirtynyt täältä pois, mutta jouluna on kiva käyttää se hetki, sytyttää kynttilä muistolle ja ajatella, että ehkäpä me vielä jonain päivänä nähdään. Lasten kanssa käytiin kynttilät sytyttämässä ja pitihän sitä isänä kertoa, kuinka minä pikkupoikana kävelin tuosta kerhoon, tuosta minä oikaisin aina mäenpäältä...kyllä sitä tarinaa riittäisi pitkästikkin. Kotitalo kun sijaitsi Kaukonrannan ja Kirkon välimaastossa, niin niiden juurellapa sitä on kasvettu, ne ei ikinä lähde mielestä pois. Pyhäjoen kirkko on aina miellyttänyt minun silmää, se ei ole perinteinen ristikirkko, nekin on hienoja, mutta se on omanlaisensa ja ollut maamerkkinä monella reissulla merellä.

Nyt on aika alkaa rauhoittuun joulun viettoon, joskin vielä jotain tekemistäkin löytyy, mutta niistä ei enään stressiä oteta, annan nyt joulumielen hiipiä mieleeni, sen sai tuo muistojen tulva aikaan, ehkäpä jouluna on aikaa muistella lisää? Kaikille haluan toivottaa oikein Hyvää Joulua, nauttikaa ajasta, etsikää sitä tunnelmaa ja antakaa muistojen tulvia mieleen, siitä tulee kiva tunne ja jokainen voi olla innolla, kuin lapsi mukana joulunvietossa. -Markku-