Lomahaaveita ja hammassärkyä

Nyt alkaa sitten koululaisten talvilomat pyörimään alkaen Etelä-Suomesta ja täytyy sanoa, että kun kuuntelin THL:n suosittelevan, ettei kukaan matkustaisi HUS:n alueelta nyt minnekkään, niin ihmetellä pitää ajankohtaa, päivää ennen monen loman alkua ilmoitus? Itseä tämä ei kosketa, mutta kolmen lapsen isänä tietää, kuin lapset odottaa lomaa ja jos mökki ja matka on varattu Lapista, niin selitäppä siinä, ettei lähdetäkkään. Tauti tilannetta on vaikea ennustaa, mutta lomat on ollut tiedossa, siksi ilmoitus ajankohta on kyllä huono. No omaan lomaan on vielä aikaa ja mitään ei ole vielä varattu, joten vielä ehtii tarkkailla tilannetta, tarvista ei ole matkustaa minnekkään liian vilkkaaseen alueeseen, onneksi harrastaa voi ihan vaikka kotiseuduilla, ei se aina tarvitse niin monimutkaista olla, järvelle vähän paistatteleen aurinkoon ja katseleen jotain lähialueen matkailun kohteita, kuten vaikkapa Hailuodon jäätietä, se toivottavasti pysyy auki, se olisi kiva kokea.
Järvellä puitteet on ollut kohdallaan ja siellä ainakin on turvallista liikkua, hyvin on turvavälit riittänyt ja mennä voi monella tapaa, tai istua vaikkapa pilkillä, voi myös sytyttää laavulle tulet ja nauttia makkaranpaistosta ja kahvista, ai että kun aurinko lämmittää kasvoja, ilmassa leijuu savun ja nuotiomakkaran tuoksu, kupissa höyryää kahvi tai kaakao, eikö se ole lomaa parhaimmillaan?
Monesta paikasta löytyy yleisiä nuotiopaikkoja, on laavuja ja monesta löytyy nykyään käymälä ja kotakin, niitä on hyvä hyödyntää päiväretkeilyyn.
Tällaisia paikkoja löytyy jo joka kunnasta, yleensä useampiakin. (kuvan kota kuvituskuva). Miten sitä onkin ihminen niin lomahaaveissa, vaikka vielä pitäisi muutama viikko jaksaa odottaa? No hammashan se alkoi särkeä ja ei se auttanut, kun soitella aikaa päivystykseen, vaikka sitä aina koittaa viimeiseen asti venyttääkkin. Röntgen kuva ja hammaslääkärin selkeä totemus, että otetaan pois ja niinpä sitä sitten vajaa tunti irroiteltiin, nyt ollaan poski turvoksissa "pakkolomalla" liikunnasta, leipätyötä sentäs pystyi tekemään Buranan voimalla, mutta kyllä on sitkeää olla liikkumatta, kun on nyt melkein jokapäivä järvellä käynyt lumikenkäileen. Ruokavaliokin meni vähän uusiksi, paremmin soseruokaa on tarjolla nyt.
Sen verran nälkä jää kyllä noista soseruuista, että luulenpa Atria hiilloksen maistuvan, kun tohtii taas puraista :)
Näinpä se viikko on jo loppupuolella Tuohelan maillakin, vapaat onneksi edessä, kuten lomakin, haaveita riittää, niin mikäpäs tässä, kevättä kohti mennään. -Markku-

Kommentit