Merikaupunki Raahessa

Joskus joku paikkaa näyttäytyy erilaisena, kun olet sieltä ollut poissa vuosia, tai sanotaan, että käyt siellä enempi matkailu mielessä, kuin arkisena käyntinä. Raahe on ollut lähikaupunki pienestä asti Pyhäjoella kasvaneelle, siellä on käyty harrastamassa, siellä on käyty kauppareissuilla ja koulussakin, toisinsanoen se on ollut justiin sitä arkista menoa. Lähdettiin puolison kanssa viettämään mökkiviikonloppua Raahen pohjoispuolelle Tauvoon, jossa on upeat luonnonmaisemat ja rauha, mutta eiliseltä kauppareissulta Siikajoenkylän Salesta jäi vielä vähän ostoslistalle tavaraa, joten tänään päätettiin lähteä sitten Raaheen. Aamupäivän pienen mökkipuuhailun jälkeen, sitä kun aina on mökillä nurmikonleikkuuta ja oksien leikkuuta jne. lähdettiin sitten Raaheen. Mielessä mietin, että kun paikka on puolisolle oudompi, niin ei me nyt kiireellä vain kaupassa käydä, vaan käydään nyt vähän katseleen paikkoja. Helpointa kun ajaa auton parkkiin ja lähtee kävellen katseleen paikkoja.
Pekkatori on oikeastaan kaupungin keskus, jonka ympäriltä kaikki löytyy, siellä on kaupungin perustajan Pietari Brahen patsas ja koko Pekkatori ympäristöineen edustaa vanhaa Raahea vanhoine rakennuksineen ja nykyään sieltä löytyy upea kahvila-ravintola Langin kauppahuone, jossa voi majoittuakkin ja se jos joku huokuu sitä vanhaa Raahea ja sitä merikaupungin henkeä, on itsellekkin kokemus nähdä kaupunki, kuin eri silmillä, eikä sellaisena arkisena asiointi paikkana.
Patsasaukion takana näkyy Raahen kirkon torni, joka toimii maamerkkinä ympäri kaupunkia, kirkontorni on ollut suunnannäyttäjä ennen monessakin mielessä, kirkon ympärillä on vielä vanhaa Raahea asuntoineen ja siitä vähän eteenpäin tulla ns. kauneuskanavalle, jossa on sitten jo uutta rakennuskantaa, mutta pyritty säilyttämään sellainen merikaupungin ilme.
Raahen kirkko on näyttävä ilmestys, se on valmistunut 1912. Graniitti kivet on louhittu suurimmaksi osaksi Raahen edustan saaristoista, on ehdottomasti katsomisen arvoinen kohde, joka on ihan patsasaukion vieressä. Yksi Raahen kuuluisia käyntipaikkoja on myös Raahen merimuseo, jossa ei tällä kertaa tullut sisällä käytyä, mutta on siellä tullut aiemmin käytyä.
Merimuseo ympäristöineen huokuu todellista merikaupungin henkeä, tästä sitä aikakoinaan väkeä värvättiin laivoihin ja maailman merille, on ne ollut ajat erilaiset, nyt siitä on lähdössä saaristoristeilyalus, jota kyllä sitäkin katselen lähes kateellisena, olispa se ollut niin kiva käydä vähän vesillä, mutta loma on vasta edessä, joten laitetaan se listalle ja käydään kokemassa, vaikka sitten heinäkuussa.
Museonrannasta löytyy tietty kuunari Raahen Fiia, jolla purjehduksesta voi vain haaveilla, mutta olisipa kokemus päästä joskus kokeileen, kerran se on ollut lähellä, mutta silloin se meni ohitse, toivossa on hyvä elää :) Mainittakoon tässä vaiheessa, että nämä kaikki mainitut löytyy läheltä toisiaan ja ovat ihan kävelymatkan päässä toisistaan.
Museon ympäriltä löytyy monenlaista historiaa ja voit mielessä tehdä aikamatkan 1800-luvulle, sieltä löytyy kanuunat ja ankkurit ja vain mielikuvitus on rajana, millaista tässä on ollut aikoinaan olla. Niille jotka kaipaavat vähän uudempaa kokemusta löytyy vierestä myös Pikkulahden palvelut, jossa on liikennepuistoa, uimarantaa ja voit vuokrata kajakkia, Fatbikea yms. sekin olisi kyllä hieno tapa tutustua alueeseen, menet sitten melomalla rantoja tai pyöräilemällä rantamaisemissa kulkevia reittejä, tämäkin pitää laittaa kyllä mieleen :)
Käytiin vielä Mikonkarissa nuuhkiin meri-ilmaa ja katsomassa ihan luonnontilaista rantaa, kiva vain istua kivelle ja kuunnella laineiden liplatusta, auringon lämmittäessä kasvoja, ei kiirettä minnekkään ja meri on niin hieno elementti, että mihinpä siitä kiirehtisi. Monenlaista siis löytyy Raahesta, tämä oli vain pintaraapaisu, lähinnä vanhaan Raaheen, onhan kaupungissa toki uusikin puoli ja kaikki palvelut kyllä löytyy sitten sieltä. Tällainen käynti näyttää kaupungin kuitenkin aivan eri valossa ja lopuksi voidaan todeta puolison kanssa, että tullaan lomalla sitten päiväksi Raaheen, on täällä niin paljon nähtävää ja koettavaa, että tuskin siihen se päiväkään riittää, mutta siinä on jo hyvä alku :) Tulipa samlla reissulla käytyä isovanhempien haudallakin Pattijoella, monenlaista siis tällekkin päivää, nyt nautitaan mökillä rauhasta, kuunnellaan Radio Pookia, ihan tässä tuntuu jo kuin olisi lomalla ja henkisesti taitaa jo ollakkin :) Ensimmäistä kertaa blogitekstiä muuten mökiltä, helppoahan tämä on, läppäri mukaan ja nettiyhteys jakamalla puhelimesta, tällaiseen saattaisi jopa tottua :) -Markku-

Kommentit