Henkistä hyvinvointia

Joskus ihmisen on tehtävä kovia päätöksiä, voidakseen mennä eteenpäin, helpointa olisi olla paikallaan, vaikka vertauksellisesti portaiden välitasanteella, mutta silloin ei voi koskaan päästä ylös ja päämääräänsä, näin ainakin minä olen kokenut asian, nyt suurten päätösten jälkeen, jotain taakkaa on kevennettävä voidakseen ottaa askelia ylöspäin.
Elämän matka on kuin ylöspäin vievät portaat, joka askel merkitsee jotain, yksi askel voi olla isokin harppaus, vaikkapa pitkästä työurasta luopuminen, johon olet jäänyt paikoilleen, mutta kun tohdit sen askeleen ottaa, huomaat, että saat tilalle jotain itselle vielä paremmin sopivaa. Itse olen nauttinut nyt työn monipuolistumisesta, se sopii paremmin kipusairauden kanssa yhteen, kun ei enään istu koko päivää paikoillaan. Päätös ei ollut helppo, mutta jos en olisi askelta ottanut, en olisi koskaan saanut tietää, että jotain muutakin voi olla tarjolla ja se tuo sinulle ihan uutta virtaa kiivetä askeleita eteenpäin, hyvä ruokkii hyvää ja se saa ihmisen voimaan henkisestikkin paljon paremmin, joka taas mahdollistaa paremman olon fyysisesti ja huomaat, että kokonaisuus alkaa toimimaan ihan eri tavalla. Vaikka vuosia on yrittänyt pudottaa painoa, parantaa kuntoa yms. mutta olet ollut jotenkin sillä tasanteella paikoillaan, niin ei se vaan tahdo toimia, asiat pitää olla kaikinpuolin kunnossa, että voit vastaanottaa ja toteuttaa uusia juttuja, nyt on sellainen olo, että asiat alkavat onnistumaan, en aseta sen kummempaa tavoitetta, vaan alan tehdä asioita ja annan kehon hoitaa loput.
Joskus pelkkä askeleen nousu ei riitä, vaan ihminen tarvitsee suuremman harppauksen, kuin ylittäisit joen sillalla, hyppäät rannalta toiselle, kuten muutat paikkakunnalta toiselle. Se tuttu kotiranta tuntuu turvalliselta, eikä tiedä mitä vastarannalla odottaa, mutta sekin kortti kannatti katsoa, on yllättänyt kuin hyvin on päässyt kotiutuun uudelle paikalle, ihmiset on ottanut hyvin vastaan, lyhyessä ajassa on saanut uusia tuttuja, niitä tulee kokojan lisää, on tottakait ikävä vanhojakin tuttuja, mutta eihän me ihmisinä minnekkään ole kadottu, silta on meidän välillä, jota pääsee kyllä kulkemaan :) Kun on elämässä paljon sattunut, niin se uuden aloittaminen uudella paikkakunnalla on sitten ihan uusi alku ja joskus se puhtaalta pöydältä aloittaminen on oikea ratkaisu.
Pitääkö ihmisen pyrkiä aina vaan ylöspäin? Ei minusta, kun saavutat sen onnellisuuden tason, kaikki on hyvin, nautit olostasi, niin miksi et jäisi sitten sille tasolle ja nauttisi olostasi, sillä tasolla yleensä näetkin kauemmaksi, toisinsanoen voit haaveilla tulevaisuuden asioista, miettiä rauhassa mitä vielä haluat kokea elämässä, jokainen kiipeää itse sille omalle vuorelle, mutta sen voi tehdä myös yhdessä puolison kanssa, silloinhan toinen yleensä tsemppaa toista ottamaan sen seuraavan askeleen. Jos elämässä tuntuu, että kaikki ei ole hyvin, niin silloin kannattaa ottaa niitä askelia eteenpäin saavuttaaksesi sen oman vuorenhuipun ja onnellisen tason. -Markku-

Kommentit