Markun elämää

Se on taas se vuodenaika, kun järjestetään joulunavauksia, eikä Ilmajoella suinkaan ollut musta perjantai, vaan joulunavaus otettiin vastaan lumisessa pakkassäässä, voisiko sanoa, että äkkiseltään jopa hieman kylmässä säässä, mutta kyllä se luminen maa kuuluu jouluun, joten keli sopi oikein hyvin. Luin jo aikaisemmin, että tapahtumassa lavalla nähdään Helluntai SRK, Ilmajoen SRK ja Rehupiikles, niin täytyy sanoa, että asetelma oli sen verran kutkuttava, että vasta paikkakunnalle muuttaneena uteliaisuus voitti jo silloin ja päätin, että tuo on nähtävä. Mainittakoon, että kaikki esiintyi, mutta ei yhtä aikaa :) ja jotenkin mieleen tuli Ilkka Vainion uudesta laulusta "elämän seurakuntaan", sillä loppujen lopuksihan me ollaan kaikki jonkinlaista elämän seurakuntaa ja oli kiva nähdä torilla väkeä aina vauvasta vaariin. Lavalla Rehupiikles ja täytyy sanoa, että kyllä oli ilo kuulla live musiikkia, siitä on nimittäin hetki taas mennyt, kun on viimeksi nähnyt jonkun esiintyvän ja ol...

Kun nyt ihminen lähes kaikesta mielensä pahoittaa, niin olisiko silloin syytä hakeutua sinne, missä mieltänsä ei pahoita? Kaikki meistä pahoittaa mielensä, milloin mistäkin, olennaisempaa on se, kuinka paljon ja kauan me annamme sen vaikuttaa meihin? Toki se riippuu vähän mielensäpahoittamisen tasostakin, niitä tasojakin on varmaan yhtäpaljon, kuin on ihmisiäkin. Yhteiskunnassa tuntuu olevan kova jako päällä, kun toiset pahoittaa mielensä siitä, mitä joku toinen sanoo. No ottamatta enempää kantaa aiheeseen, toteanpahan vain, että se mikä on ollut ja tapahtunut, niin se on historiaa, eikä sitä pidä mennä uusiksi selittämään, asiat ei sillä muutu, että aletaan kirjoittamaan historia uusiksi ja selittämään se totena uusille polville, aina on eletty siinä hengessä, mikä on ajan henki ollut, kaikki ei välttämättä niin kaunista, mutta historiaa ei pidä mennä muuttamaan. No mennäänpä itse asiaan, sunnuntaina aurinko paisteli niin nätisti pihamaalla, vähän oli tullut lunta yöllä maahan, keli ...

Sitä kun on pienestä asti tottunut asumaan paikassa, jossa nyt ainakin jokin vesistö on lähellä, ensin jokisuulla merenäärellä Pyhäjoella, sittemmin ylemmällä juoksulla Oulaisissa, jossa sama joki virtasi ja löytyi toki sitten järvikin, niin ajatus pelkästä kuivasta maasta tuntuisi hieman vieraalta ja vaikka tässä nyt enimmäkseen peltomaisemaa on ympärillä Ilmajoella tottunut katselemaan, niin löytyy läheltä järvikin, voi siis todeta, että onneksi on Kyrkösjärvi.Täällä Etelä-Pohjanmaallahan on tapana, että jos jotain ei ole, niin se tehdään sitten itse, no on toki tekojärven tekemiselle ollut syynsäkkin, kun se on tehty Kyrönjoen tulvien säätelemiseksi, kuten on tällä alueella tehty muitakin järviä. Monelle järvi on kuitenkin harrastuspaikka ja mikseipä olisi, kun monenlaista voi harrastaa, lajit vaihtuvat vuodenaikojen mukaan ja se lisää tarjontaa entisestään. Itselle tuli heti ensinäkemältä olo, että Yees, täällä on järvi ja siihen pitää päästä tutustumaan paremminkin ja sittemmin o...

Viikot kuluu joutuisaan tahtiin ja niinpä huomasin olleeni jo toista kuukautta Ilimajokinen, ihan virallisesti. Jonkinlainen käsitys alkaa paikasta olemaan, toki olen täällä jo pari vuotta kulkenut, mutta ehkäpä se vakituinen muutto ja työpaikka täällä on näyttänyt vielä paljon enemmän, mitä on aiemmin nähnyt. Sinänsä hauska sattuma on, että kun ensimmäisen kerran tänne tulin, niin oikeastaan ensimmäinen minulle tuntematon ihminen, jonka näin oli Tero Pitkämäki, joka tuli ankkalammen polulla vastaan, toki minä Teron tunnistin, sen verran penkkiurheilija kun olen. Onhan täältä heitetty Ilmajoki maailmankartalle, kuten on painittukkin ja varmasti muitakin kuuluisuuksia löytyy, joita en heti hoksaa tässä mainita. Ilmajoella moni asia liittyy Jaakko Ilkan nimeen, kaikki voivat lukea nuijasodan historiaa ja aiheesta mielensä mukaan, itseä se on alkanut nyt kiehtomaan ja pitäneekin hommata kirjastokortti, kunhan muuttolaatikot on purettu. Oma työpaikka löytyy Ilkan radista, ilkantieltä, syö...