Onneksi on Kyrkösjärvi

Sitä kun on pienestä asti tottunut asumaan paikassa, jossa nyt ainakin jokin vesistö on lähellä, ensin jokisuulla merenäärellä Pyhäjoella, sittemmin ylemmällä juoksulla Oulaisissa, jossa sama joki virtasi ja löytyi toki sitten järvikin, niin ajatus pelkästä kuivasta maasta tuntuisi hieman vieraalta ja vaikka tässä nyt enimmäkseen peltomaisemaa on ympärillä Ilmajoella tottunut katselemaan, niin löytyy läheltä järvikin, voi siis todeta, että onneksi on Kyrkösjärvi.Täällä Etelä-Pohjanmaallahan on tapana, että jos jotain ei ole, niin se tehdään sitten itse, no on toki tekojärven tekemiselle ollut syynsäkkin, kun se on tehty Kyrönjoen tulvien säätelemiseksi, kuten on tällä alueella tehty muitakin järviä. Monelle järvi on kuitenkin harrastuspaikka ja mikseipä olisi, kun monenlaista voi harrastaa, lajit vaihtuvat vuodenaikojen mukaan ja se lisää tarjontaa entisestään.

Itselle tuli heti ensinäkemältä olo, että Yees, täällä on järvi ja siihen pitää päästä tutustumaan paremminkin ja sittemmin on kyllä tullut käytyä usein, kuten sunnuntaina isänpäivänäkin, pieni pakkanen, aurinko paistoi, ei tuulta, aivan mahtava mennä katsomaan järvelle, jossa rantavedet jo saaneet pienen jääpeitteen, jos tässä ei sielu lepää, niin missäs sitten? Penkkatietä kun käpöttelee ja katsoo rannalla makaavia veneitä kuurassa, niin voi todeta kauden vaihtuneen taas pikkuhiljaa uimakeleistä edessä siintävään jääharrastuskauteen.

Näkymä laiturilta helteisen päivän päätteeksi kesällä.

Näkymä nyt isänpäivänä, talvi tekee tuloaan, vaikkakin hitaasti, mutta jo jonkin ajan kuluttua jäällä näkyy pilkkijöitä ja talvesta riippuen jäärata ajoja, harrastusmahdollisuuksia siis riittää ja niinpä se on vähän kuin ison kauppakeskuksen kanssa, kun tehdään joku veturiksi, niin ympärille rakentuu sitten kaikenlaista toimintaa, kuten järvelläkin. Pohjoispäässä on enempi aktiviteettejä, löytyy uimarantaa, frisbeegolfrataa, palveluita, melontapaikkaa, nuotiopaikkaa yms. ja tietty ympärillä kulkeva penkkatie, jota voi kävellä tai pyöräillä, talvella hiihtääkkin. Reittejä lähtee niin Jouppilanvuorelle, kuin Ahonkyläänkin, jälkimmäinen itselle tutuin, monta kertaa on tullut Ahonkylästä pyöräiltyä uimarannalle. Voisi sanoa, että pohjoispäässä on enempi hulinaa tai porukkaa, on toki suuret parkkialueetkin ja hyvin opastetut reitit.

Järven eteläpäästä löytyy sitten vähän enempi retkitunnelmaa ja rauhaa, näin ainakin itse olen kokenut ja onkireissutkin suuntautui sinne päähän, aina niin kauan kunnes rantapuskasta lähti kyykäärme jalkojen juurelta, kannattaa siis kuitenkin laittaa saappaat jalkaan, kun kalastamaan lähtee :) liekkö suuret kalat legendaa, pienehköjä ovat olleet, mutta saalishan ei ole pääasia, vaan olla ongella ja nauttia kesäillasta.

Ja jos kalansaalis jää laihaksi, niin ainahan voi käyttää vaikka Atrian tuotteita ja siirtyä järven eteläpäässä olevaan kotaan makkaranpaistoon, sieltä nimittäin löytyy kiva kota johon mahtuu enempikin porukkaa ja monestippa siellä tapaa mm. pyöräilijöitä. Pitihän se järvi itsekin kiertää kesällä pyörällä, sen verran utelias luonne, että pitää nähdä, mitä edestä löytyy ja kivasti siellä kyllä kaikkea on, kun ei osaa olla kala kuivalla maalla, niin on onni, että on Kyrkösjärvi, jossa voi käydä veden liplatusta fiilisteleen, katsoon auringonlaskua ja ylipäätään päästä veden äärelle. -Markku-