Katse uuteen vuoteen

Joulua tässä odotellaan, mutta katse alkaa kääntymään jo uuteen vuoteen. Ihmisen kannattaa elää enimmäkseen päivä kerrallaan, mutta ainahan sitä voi jotain asiaa alkaa työstämään jo alitajunnassa. Niin kauan, kuin aikuisiältä muistan, on uutena vuotena alkanut aina jonkin sortin elämäntapamuutos, laihis, kuntokuuri, miksi sitä nyt halutaankaan nimittää? Välillä on tullut tulosta, välillä se on lässähtänyt jo alkumetreillä, mutta täysin se ei ole ikinä onnistunut, muttei epäonnistunutkaan. Miksi uskoisin tänä vuonna asian onnistuvan? No kulunut vuosi on tarjonnut niin paljon muutoksia, etten olisi itsekään uskonut, muutto Etelä-Pohjanmaalle, työpaikan vaihto yli 21-vuotta kestäneen työuran jälkeen, yhteenmuutto puolison kanssa, onhan tässä ollut loppuvuoteen tapahtumia.

Kun vaikeidenkin aikojen jälkeen alkaa horisontista aurinko paistamaan, odottaa nurkan takana maailma uus, joka on aina mahdollisuus. Kun nyt sunnuntai iltoja ei tarvitse istua autossa, työviikon jälkeen ei tarvitse väsyttää itseään enään maantiellä, niin huomaa pikkuhiljaa energiavarastojen kasvavan, kun arkea ei tarvitse yksin pyörittää, niin virtaa jää sitten muuhunkin. Kun pikkuhiljaa alkaa päänsisällä olemaan olo, että nyt voisi taas harrastaa, liikkua, miettiä vähän enemmän, mitä suuhunsa laittaa, niin vähitellen alitajunta alkaa lataamaan muutosta sisälle ja mikä sen parempi paikka aloittaa, kuin uusi vuosi.

Tärkeintä on kuitenkin henkinen hyvinvointi, pitää olla kivaa, että voi onnistua jossain muussa, väkisin siitä ei tule mitään. Nyt kun on enemmän aikaa, tuli hankittua vähän uutta kuvauskalustoakin, osa vielä postissakkin, niin kuvausharrastusta on tarkoitus kehitellä myös, se kun joskus pyhänä on kivempi lähteä luontoon käpötteleen kamera kaulassa, kuin sykemittari ranteessa punaisella, aina ei tarvitse suorittaa.

Se on yllättänyt, kuinka hyvin Ilmajoelle on koteutunut, alkuun jopa hieman mietitytti, miten täällä pääsee tutuksi ihmisten kanssa, mutta eipä ole kyllä missään toivoteltu niin tervetulleeksi, kuin täällä, voi sanoa, että lähes kaikista ikäluokista olen saanut tervetulotoivotuksia, murteesta tunnistetaan, että ihan Etelä-Pohjanmaan murretta puhe ei ole ja helposti tulee sitten juttua ihmisten kanssa, ei nämä Pohojalaaset mitään tuppisuita ole, jos sellainen kuva on annettu ja jos ei toimeen tule, niin silloin voi kyllä katsoa itseä peilistä, asiat sanotaan suoraan ja jos jotain sovitaan, niin se on sitten niin. Yksi suuria onnistumisen avaimia on ollut myös uusi työ, joka on tuonut mukavasti uusia juttuja ja erilaisen roolin työelämässä, suuri kiitos menee myös uusille työkavereille, hyvin on porukkaan päässyt ja uusia ystäviä saanut.

Kun perusasiat on kunnossa, niin ei ole mitään syytä epäillä, miksei tulevana vuonna voisi onnistua vaikkapa elämäntapamuutoksessa, pitää vaan uskoa itseensä ja ehkäpä pohjalaisuudesta tarttuu jotain uutta itsellekkin, ei sitä nyt ainakaan pidä turhan vaatimaton olla, jos jotain saavuttaa :) Mutta vietetään nyt joulu rauhassa, tästä ensin alta, kaikkea voi syödä kohtuudella ja jos nyt vähän suklaatakin sallii, niin helpompi se on sitten tammikuussa syödä porkkanaa. Loppuun voisi heittää legendaarisen lottomainoksen sloganin "elämä voi muuttua" ja niin se on, sinä päätät millaisen siitä teet, joskus tarvitaan ripaus onnea, mutta yleensä kova työ palkitaan ja jokainen on onnensa ansainnut. -Markku-