Elämysreitillä ympäri vuoden

Ilmajoen Ahonkylän ja Seinäjoen Jouppilanvuoren välillä kulkevat Elämysliikuntareitit alkaa oleen uudelle Etelä-Pohjanmaalaisellekkin tuttuja, reitti vakuutti heti ensi tuntumalta ja nyt siellä on päässyt liikkumaan kaikkina vuoden aikoina, aiemmin vierailijana ja nyt jo paikkakuntalaisena, Ahonkylään muuttaneena. Ahonkylästä löytyy useampikin kohta, josta reitille pääsee, riippuu vähän, mitkä välineet on alla, hiihtämään olen tykännyt nyt lähteä ns. portilta.
Reitit on hyvin opastettu ja tällainen huonompikin suunnistaja pärjää siellä hyvin, välimatkat on ilmoitettu, niin tietää vähän minkälaista haastetta itselleen milloinkin asettaa. Taukopaikkoja riittää ja löytyy sieltä huussejakin matkan varrelta, jos sattuu hätä yllättämään :) Vähän tunnustellen piti lähteä eka kertaa suksilla katsomaan, millainen meno reitillä on näin talviaikaan, aiemmin olen sitä kävellyt ja pyöräillyt, mutta nyt siis pääsi suksillakin liikkeelle.
Ihan oli niin kuin olisi Lapissa hiihdellyt, leveä baana, ladut molemmin puolin, keskellä luistelupohja, lunta riittävästi ja maisemat kohdillaan, minkäänlaista laturaivoa en ole kohdannut, ainakaan nyt muutamalla hiihtokerralla, itse tulee tervehdittyä vastaantulijoita, osa tervehtii, osa ei, noo sitä porukkaa olikin niin paljon, ettei ehkä kaikkien ole syytäkään, se on sellainen pohjoisen laduilta opittu tapa :) Kaiken kokoiset, ikäiset ja kuntoiset kuitenkin mahtuu ladulle hiihtämään ja vastaan tulee enimmäkseen iloisia ilmeitä, vapaaehtoisestihan siellä ollaan.
On jännä, miten reitti muuttuu vuodenaikojen mukana, mutta se onkin rikkaus, että samassa paikassa voi harrastaa monenlaista lajia. Syksyllä voi lähteä kävelylle sinne, katsella ruskaa ja tehdä vaikka tulet, kodalle tai laavulle ja paistella makkarat, tai mitä nyt kukanenkin haluaa syödä, voihan sinne ottaa eväsrepunkin mukaan. Onhan se kiva, että vieressä on paikka, jossa voi mennä ympäri vuoden, siellä ei rajoituksia ole ja raikasta ulkoilmaa on aina tarjolla. Itselle asetin heti tavoitteeksi, että suksilla on käytävä Kyrkösjärven uimarannalla kääntymässä, ennen kuin lumet sulaa, saa nähdä kasvaako hiihtokunto nopeampaa, kuin kevät etenee, mutta pieni itsensä haasto on aina hyväksi :)
Pyörällä se on jo onnistunut, useastikkin, niin mikseipä suksillakin? Kuvassa muuten Paljukeisareilta Ahonkylästä vuokrattu Fatbike, voit siis vuokrata vaikka pyörät täältä ja lähteä tutustumaan reittiin, ainakin latujen sulattua, sitä minäkin odotan ja varmaan talvireittejäkin löytyy? Ihminen ei aina tarvitse muuta, kuin luontoa ympärille, nauttiakseen liikunnasta ja sen on tämä aika meille opettanut, että luonnossa on aina tilaa liikkua, kunhan pidetään siitä huolta. Ihminen odottaa aina seuraava vaihetta, kuten minäkin kevättä ja pyöräilyä, mutta nautitaan nyt hiihtokeleistä, joita toivottavasti jatkuu tämän hetkellisen lämpöaallon jälkeenkin ja jatkuuhan ne, kohta aurinko lämmittää kasvoja ladulla, jostain leijailee savun ja makkaran tuoksu, latu luistaa ja suksi kulkee kuin itsestään...no meni haaveiluksi, mutta kyllähän haaveetkin joskus toteutuu :)
Huomaan siis viihtyväni elämysreitillä ympäri vuoden, kuten moni muukin, reitit on tehty esteettömäksi kulkea, liikunnalle varmaan joku on laskenut hinnankin, tai sen hyödyn, kun ihminen liikkuu, kaikelle ei kuitenkaan ole hintaa, ne on elämyksiä, joita tällainen Elämysreitti tarjoaa. Kannattaa siis tutustua ja nauttia. -Markku-

Kommentit