Päivä Raumalla

Merikaupunki on merikaupunki, näillä sanoilla voisi aloittaa kertomaan päiväretkestä Raumalle, jotain ne aina huokuu tällaiselle merenrannan kasvatille ja entiselle merenkulkijalle, sen aistii jo ennenkuin on vettä nähnytkään, että nyt ollaan jossain, jossa meri on suuri osa kaupungin identiteettiä. Me lähdimme katsomaan läheisiä Raumalle, mutta aika pian siitä lähdettiin sitten kävelemään kohti rantaa ja upeita maisemia, rakennukset ja kadunnimet kertovat historiaa, jotain sellaista entisaikojen tunnelmaa, johon voi itsensä kuvitella mukaan. Sitten edessä avautuukin jo meri ja satama, merentuoksu valtaa mielen ja melkein toivoo, että jostain lentäisi pärskeitä kasvoille, no ainahan hetkeksi voi uppoutua haaveisiin :)

Korkealtahan sitä kauaksi näkee ja en edes korkeanpaikankammoisena malta olematta kiipeään satamassa olevaan näkötorniin, josta satama ja maisemat merelle avautuvat vielä hienommin. Satama on täynnä komeita veneitä, tosin ne tänäpäivänä on enimmäkseen lasikuitua, mutta aikoinaan täällä on ollut toinen toistaan komeampia puuveneitä. Ajat muuttuu ja tänäpäivänä mennään näillä, vesiliikennettä menee koko ajan ja alan jo kaipaamaan veneenkyytiin, mutta tällä kertaa aika ei riitä lähteä edes läheltä lähtevän vesibussin kyytiin, mutta sellainenkin on mahdollista ja ehkäpä se optio käytetään sitten kesälomalla? Sen verran lämmin kesäinen päivä on, että kävely rantaan ja torniin kiipeäminen saa otsan jo kimalteleen, janokin vaivaa, joten siirrytään rantaravintolan terassille, josta voi jokainen valita virvoikkeensa, joku juo olutta, joku jaffaa, mutta fiilis on mahtava, kun laineet lyö terassin reunaan, joka ulottuu siis mereen asti, mieleen tulee sanat Junnun laulusta, olen muaan vain luojamme luojista, joita aurinko lämmittää. Jostain leijailee ulkosaunan tuoksu savuineen, samalla molskahtaa, kun jotkut hyppäävät uimaan ja desibeleistä päätellen vesi ei vielä hirmu lämmintä ole, mutta ilmeisen kivaa :) Tässä voisi päivän istua, jututtaen vanhoja merikarhuja, joita uskon ainakin joitain olevan paikalla.

Katselen merelle, kuin kaivaten jotain, jonka vain merellä kulkenut voi kokea ja annan mielikuvituksen viedä minut ajassa taaksepäin, kun kauppalaivat ovat saapuneet Raumallekkin ja tuoneet tavaraa ja ruokaa maailmalta, satamassa on ollut vilskettä ja ainakin minun mielikuvissa, jotain niin hienoa, jonka olisi halunnut kokea.

Satamasta löytyvä näkötorni, josta alueen näkee hienosti, sinne kiipeäminen omalla vastuulla, mutta sinne on helppo mennä, kun portaat on sisällä ja korkeanpaikan kammoinenkin huomaa vasta ylätasanteella olevansa todella korkealla, kokemisen arvoinen paikka. Kävelymatkamme jatkuu kohti maauimalaa ja harmittelen, ettei uimakamppeet ole mukana, sillä sieltä minut löytäisi nyt takuulla, ilosia ihmisiä polskimassa, ai että kun pääsisi mukaan ja altaaseen viilentymään :)

Seuraavana eteen avautuu Poroholman lomakeskus upeine hiekkarantoineen ja tulee vanha karavaaniharrastus mieleen, saattaisin jäädä joksikin päivää tänne, vesi vielä ilmeisen kylmää, kun vedessä ui vain joutsenet, mutta rannalla väkeä kyllä riittää, eikä jäätelökioskit tyhjän panttina ole, aivan tulee jo lomafiilis, vaikka lomaa saa vielä odotellakkin, mutta kyllä tällaisen voi lomapäiväksi laskea, kaikki on kohdallaan ja aurinko lämmittää :) Päivä kuluu läheisten kanssa seurustellessa ja ruokaillessa, mutta ajatus päiväkahveista Vanhalla Raumalla saa äkkiä kannatusta, jos Raumalla käy, niin Vanha Raumakin on käytävä, se on ohittamaton paikka.

Täällä mennään ajatuksissa taas vuosikymmenet taaksepäin, mukulakivikadut ja entisaikojen henki huokuu vanhoista rakennuksista, joissa on vielä arkkitehtuuria ja aivan upeita sisäpihoja näkyy rakennusten välistä, tunnelma on saatu pidettyä, vaikka toki paikkoja onkin nykyaikaistettu. Kauppoja ja asuntoja, niin paljon kaikkea nähtävää ja koettavaa, mutta se päiväkahvi, se kun kahvihammasta jo kolottaa, joten istumme ulkoterassille kahvilan eteen nauttimaan kahvimme auringon paahtaessa kasvoja, täällä on varmasti sovittu pestejä laivoihin kahvikuppien äärellä vuosikymmenten saatossa, minä nautin kahvista ja annan mielikuvituksen kokea nämä entisaikojen hetket :)

Valitettavasti meidän päiväretki alkoi tulla päätökseen Rauman osalta, kun kotimatkaakin oli vielä ajettavana, paljon jäi vielä kokematta, upeita rakennuksia nähtäväksi ja täytyy sanoa, että niin hyvä ruuan tuoksu leijaili monesta suunnasta, että tällainen kulinaristi varmasti palaa vielä tuollaiselle paikalle ja voidaan sanoa, että päivä Raumalla tarkoitti meille varmasti sitten sitä, että lomalla sitten useampi päivä Raumalla, mutta majoituksen kanssa, niin ehditään tutustua useampaan paikkaan ja kokea upea kesäinen merenranta kaupunki Rauma. -Markku-