Voiko pitämättömistä asioista alkaa pitämään, kuten vaikkapa syksystä?

Kaikilla meillä on asioita, joista joko pidetään, tai ei pidetä, mutta onko osa asioista sellaisia, että niistä pitämättömyys vain lisää sitä omaa tuskaa? Mainittakoon, että esim. syksyä kohtaan minulla ei sinänsä ole mitään, se vain tarkoittaa minulle huonoja yöunia, särkyä yms. sairauden myötä, joten en siitä ole sillain ikinä niin tykännyt.

Syksy tulee kuitenkin joka vuosi, piti siitä taikka ei, joten helpotanko omaa elämääni, jos alan etsiä siitä ne parhaat puolet? Syksyssä on paljon hienoja juttujakin, luonnossa on väriä, sääkään ei pelkkää sadetta ole, välillä on kauniita päiviä, moni tykkää marjastaa, sienestää, tai muuten vain liikkua luonnossa. Laavulle sytytetty nuotio, makkara tikun nokassa, höyryävä kahvi kuksassa...ei siitä voi olla pitämättä.

Tarkoitus ei ole sanoa, että kaikkien pitäisi pitää kaikesta, ei suinkaan, jokainen saa sen valinnan tehdä itse, mutta jos asioita oikein tarkastelee, voi huomata, ettei ne niin kamalia olekkaan, minkä kuvan me mielessämme helposti rakennamme. En edelleenkää aio alkaa tykkäämään vaikkapa silakkalaatikosta, saati sitten hernekeitosta, mutta syksyssä olen alkanut näkemään paljon kivaakin, joten miksipä tätä ei voisi jokainen soveltaa omiinkin juttuihin? Mietitään vähän, moni tykkää kokata ruokaa, moni tykkää leipoa, mutta kuinka moni tykkää siivota sen jäljelle jäävän sotkun kaiken sen jälkeen? Niinpä, aika harva taitaa tykätä, mutta silti se on asiana niin kivaa, että sen ikävämmän puolenkin sietää, eikä sitä sinänsä tarvitsee sen kummemmin sietää, se pitää vain suorittaa. Harva meistä töistä kävisi, jos ei siitä korvausta saisi, joskaan se korvaus ei saisi olla pelkkä syy käydä töissä, siitä pitää saada jotain muutakin elämään, mutta tosiasia on, että ilman palkkaa harva mitään tekisi. Moni nauttii vaikkapa paljusta, altaasta tms. vaikka se pesu ei sitten aina niin mukavaa olekkaan, mutta siitä pitää kuitenkin enemmän, kuin on pitämättä ollenkaan. Näitä esimerkkejä riittää loputtomiin, jos alkaa oikein miettimään asioita.

Voisiko tätä ajatusmallia sitten soveltaa muuhunkin? Miksipä ei, kun tässä tämä painonpudotusprojekti on menossa, niin ei siitäkään aina pidä, lääkkeessä on sivuvaikutuksia, välillä lähes kuolaat jotain ruokaa, mutta koitat olla sitä syömättä, koska pidän kuitenkin enemmän siitä mahdollisuudesta, että se oma olo on jonain päivänä parempi ja tiedän jo nyt, että pidän siitä enemmän, kuin yhdestäkään herkusta.

No se oli tämän päivän pohdintaa, joka lähti oikeastaan siitä, että huomasin alkaneeni tykätä syksystä, josta en aiemmin ole todellakaan pitänyt, eikä tarkoitus ole tosiaankaan, että asioista joista ei vaan pidä, pitäisi alkaa tykkäämään, onhan sitä hernekeittoa elämässäkin, mutta on paljon asioita, jotka voi kokea erilailla, kun niistä huomaa ne paremmat puolet ja kukaties se kuppi kääntyykin sen paremman puolelle, vaikka se ei aiemmin ole siltä tuntunut. Kivaa syksyn jatkoa jokaiselle :) -Markku-