Isänpäivä

Vuosi on taas vierähtänyt, on jälleen isänpäivä, tai juhlapäivä, kyllä kait se isänpäivä on jokainen päivä. Tässä keski-ikäisenä sitä katsoo kahteen suuntaan, vanhempaan ja nuorempaan. Kivalta tuntui saada lapset käymään, aikuisia on jo lapsetkin, mutta lapsina ne aina säilyvät ja vuosi vuodelta tärkeämmältä tuntuu yhteinen aika. Kun ne huvipuistot ja sirkukset niiden kanssa on jo taakse jäänyttä elämää, lapsetkin kasvaa isoksi, mutta silti niille aina jotain haluaa tarjota.

No nyt on isällä tossuja, kun lapset toivat ihan oikeat Reinot, joten Saulit joutavat mökkikäyttöön, ehkä tässä ei ihan poikanen itsekään ole, kun sellaiset saa:) Sinänsä hauska yhteensattuma, kun toiset on ostanut tossut lahjaksi ja isä päättää perjantai iltana olla Daddy cool ja laittaa Facebookin tarinaan kuvan Saulit jalassa. Olivat onneksi sen verran tunnistaneet, että Reinot ne ei ollut:)

Ja olihan isälle kakkukin värkätty, jotenkin muisti ne ajat, kun toiset olivat pieniä ja keittiöstä kuului isänpäivän aamuna kauhea kuiske ja supattelu, kahvit toimitettiin sänkyyn asti kakun kera. Pieni haikeuskin siitä tulee, vaikka kiva on kahvit nauttia näinkin, yhdessä, mökillä:) Sen verran voi neuvoksi sanoa, joilla pienempiä on, että nauttikaa niistä vuosista, vaikka niistä nautitaan niin kauan, kuin ollaan olemassa, mutta ne lapsuuden isänpäivät ovat korvaamattomia.

Itselle isänpäivä ei ole pelkkää juhlaa, se on suuria tunteitakin. Kun omaa isää kävi katsomassa palvelutalossa ja näkee kuinka ihmisestä on enään kuori täällä, Alzheimer on vienyt jo isän jonnekkin, enään ei voida kommunikoida, voidaan vain viettää hetki yhdessä. Siinä meinaa silmäkulma kastua, kun niin paljon hyviä muistoja tulee mieleen, samalla saan kuitenkin puhelimeen viestin. Tämä on ensimmäinen isänpäivä, kun saan olla Vaari jollekkin ja saan pikkuiselta isänpäivä onnittelut, Vaarin ostama mekko päällä:) No siinä meinaa kastua toinenkin silmäkulma, mutta näin se elämä menee, eteenpäin aina. Myöhemmin saan toisenkin koskettavan viestin ja olen onnellinen, että olen saanut olla isä omille lapsille ja saan olla isänä muillekkin. Elämä on tekoja, lopulta merkitsee se millainen ihminen olet läheisille, se on jotain jota ei voi ostaa, mutta sen voi antaa.

Hieno on ollut isänpäivä viikonloppu, suuria tunteita mieluisammassa paikassa, mökillä ja merenrannassa, täällä on aina aikaa miettiä, pohtia, ladata akkuja. Kiva on käveleskellä vesirajaa, aaltojen pauhatessa vierellä, kiva on kävellä metsässä auringonvalon paistaessa puiden välistä, on kuin olisi hetken eri maailmassa. Edelleenkään en aio lukea mistään, millainen on hyvä isä, vaikka paljon siitä kirjoitetaankin. Minä olen sellainen isä, kuin olen ja ei tieten ihan pieleen ole mennyt, kun Reinot sain kakun kanssa, lämpimiä sukkia, suklaata, isän näköisiä pesuaineita ja ennenkaikkea yhteistä aikaa:) Nyt on siis saanut vajaan vuoden lisätä isän tittelin lisäksi Vaarinkin ja se on uuden aikakauden alku, sitä titteliä pitää ylpeänä kantaa. Hyvää isänpäivää jokaiselle! -Markku-