Markun elämää

Elokuun viimeinen päivä, kun minä täytin 10-vuotta, Kekkonen kuoli, 11-vuotta myöhemmin kuoli Diana, jota koko maailma suri, samana yönä kuoli nuoruuden ystävä, vain muutaman tunnin viimeisen näkemisen jälkeen, kaveri lupasi tulla syömään mun synttärikakun pois, ei valitettavasti tullut ja syömättä se taisi jäädä itselläkin? On siis minun syntymäpäivä, elokuun viimeinen, tunteikas päivä aina jollain tapaa, vaikka aikaa on kaverin kuolemastakin jo kulunut pitkästi, mutta muistot elää ikuisesti. Oma lukemakin näyttää jo suurelta, 45-vuotta, paljon mahtuu siihenkin, niin hyviä, kuin huonojakin hetkiä, sairaudet on pitkään kulkenut mukana, mutta välillä ne unohtaa onneksi itsekkin, onhan tämä elämä kuitenkin sen verran mukavaa :) Ikinä ei taida niin vanhaksi tulla, että se seikkailun, kokemisen ja näkemisen halu katoaisi, sitä nälkää ja halua, mennä ja nähdä, riittää kyllä kasvavissa määrin, ne on aina eletyn tuntuisia päiviä, vaikka aina ei niin ihmeellistä olisikaan, mutta kun voit menn...

Ajattelin ensin, että kirjoitan mielensäpahoittajien aikakaudesta, mutta kalenteri näyttää, että edessä on venetsialaisviikonloppu ja voihan olla, että kirjoituksellani olisin pahoittanut vaan sitten enemmän mieliä, joten keskitytään mukavampiin asioihin ja onhan tässä allekirjoittaneella kohta vuosilukemakin vaihtumassa yhden isompaan. Venetsialais kulttuuri on nyt levinnyt jo koko maahan ja niitähän vietetään jo jokaisessa sisämaan kuppilassakin, raketteja myydään marketeissa yms. myyntipisteissä. Venetsialaisia vietettiin alunperin rannikolla, veneily- ja huvilakauden päättäjäisinä ja ainakin oman kotipitäjän, Pyhäjoen porukat muistaa Rannikon Venetsialaiset, joka oli yksi suurimpia, jollei suurin tapahtuma koko vuonna Pyhäjoella. Koulut oli alkanut, illat pimeni, elokuun lämpimät illat ja venetsialaiset Tervon kalasatamassa, siinä oli sitä jotain, jota odotti laaja ikähaitari. Tapahtuma kasvoi vuosi vuodelta ja itsekin talkoolaisena muistelisin, että oli suurimmilaan sinä vuonna, k...

Hyväkin kesä päättyy aikanaan ja pikkuhiljaa mennään kohti syksyä. Vaikka helteillä oli välillä liiankin tukalaa, niin kivut pysyivät aisoissa, koska oli jatkuva korkeapaine, eikä fibromyalgiasta ollut välillä tietoakaan, joskin uni alkoi olla hukassa, kun kovin hellejakso lämmitti talon, mutta muuten en juuri kipuja huomannut. Onhan etelän lämpöön väki matkustanut kautta aikain mm. reumakipuja paranteleen, nyt ei tarvinnut, kun se ilmasto oli täällä. Vaikka välillä on kaunistakin, tulee vielä lämpimiäkin päiviä, niin kyllä ilman ala muuttuu ja saa fibromyalgian aktivoitumaan, kosteat ja viileät päivät kun saapuu matalapaineineen, niin saapuu myös vaivat, itse olen usein sanonut, että kesä on parasta aikaa ja sen jälkeen tulee sitten pahin, elikkä syksy. Vaikka syksystä olen vanhemmiten muuten alkanut tykkäämään, siinä on paljon kivoja elementtejä, niin aina se arki vähän hankaloituu ja jaksaminen hiipuu, kun mm. unet jää olemattomiin. (kuva internet) Monenlaista oiretta ja vaivaahan ...

Kun haluaa kokea vanhanajan markkinahenkeä ja muutenkin vanhanajan tunnelmaa, niin suunnaksi kannattaa ottaa Isonkyrön 1700-luvun markkinat, jossa ei myydä metrilakua tai muoviautoja, vaan käsitöitä, omia leipomuksia ja kättentöitä yleensäkkin. Itse olen ollut menossa jo kahtena vuotena, viimevuonna ne jouduttiin perumaan, lähellä oli ettei pääse tänäkään vuonna, mutta kun tilaisuus tuli, niin päästävä oli ja se kyllä kannatti, toivottavasti pääsen myös ensivuonna. Kun on seppien sukua, varmaan noilta 1700-luvun ajoilta asti, niin kiinnostaa aina lähteä katsomaan, kun tehdään käsitöitä työnäytöksenä ja voi nähdä, miten ennen kaikki valmistettiin itse, kiva nähdä, että tuota taitoa on viety eteenpäin ja nykypäivänäkin voi nähdä vielä raudan takomista. Meidän suvun viimeinen seppä on näillä näkymin enoni, joten ei siitä niin kauan ole, kun tällaistakin työtä on tehty. Mutta lähdetäänpä liikkeelle aina saapumisesta alueelle. Maantieltä on hyvät opasteet alueen parkkialueelle ja liikente...

Ilmajoella järjestettiin viikonloppuna seitsemän sillan kulttuuripyöräily ja koska se kiinnosti jo viime syksynä, niin päätin, että tänä vuonna minäkin olen mukana, onhan tässä tullut Ilmajoella kuljettua jo reilu kaksi vuotta, joten on korkea aika tutustua tarkemminkin pitäjään ja sen asukkaisiin. Hieman epäilin matkaa, joka oli 32-km, että riittääköhän kirjoittajalla kunto, se kun loma meni helteissä ja treenaminen jäi sitten vähän vähemmälle, tai rehellisesti se kyllä jäi kokonaan :) Noo ajattelin, että menen sen minkä jaksan, kun puolisoni lupautui ajamaan "huoltoautoa", mikäli pitää käydä noukkimassa väsynyt pyöräilijä kyytiin? No ei tarvinnut, koko matka tuli poljettua, mutta katsotaanpa, mitä matkan varrelta löytyi? Lähtöpaikaksi oli merkitty Nikkolan silta, jossa Samuel Ranta-Nikkolan muistomerkki ja opas paikalla, joka antoikin minulle kartan, kun omani unohdin tietty kotia, kertoi vähän tapahtumasta, näytti kartalta, miten reitti noin suunnilleen kulkee ja toivott...

Varmaan moni samassa tilanteessa, kuin minäkin olin vuosi sitten, muistan vieläkin aamun, kun loman jälkeen menin töihin, kävin aamulla vaakalla ja ennätystähän se näytti. Töissä kahvitunnilla keskustelu kääntyi yllättäen lomakiloihin, onhan se kestosuosikki varmaan monessakin työpaikassa. Muistin siinä samassa, että minullahan on Smartumilla käyttämätöntä saldoa, menin koneelle ja kirjoitin hakusanaksi Smartum laihdutus ja sieltäpä niitä vaihtoehtoja alkoi tulla. Niin monenlaista on tullut kokeiltua, että osasin karsia paljon pois, dietit toimii vain hetken, ihan ehdotonta ruokavaliota en halua, se pitää olla jonkinlainen elämäntapa ja niinpä kiinnostuin muutos-valmennuksesta. Ei muuta kuin seuraavaan alkavaan ryhmään mukaan ja myönnän että tässä vaiheessa ajattelin valmennuksen keskittyvän painonpudotukseen, mutta pian selvisi, että tarkoitus ei ole keskittyä pelkästään ruoka-ohjeisiin, vaan kyse on kokonaisuudesta. Elämäntapamuutoksessa tärkeintä lienee, että mieli on mukana ja ole...